Feature

Mikä on pelkästään äänen varassa elävä todellisuus? Entä radiolle ominaisin ilmaisumuoto? Radio-ohjelman ilmaisun rajat – onko niitä? Mitä tarkoittaa radion uusi tuleminen? Radioateljeen tuotanto - feature - on vastausten etsimistä näihin kysymyksiin.

Olen käsikirjoittanut ja ohjannut noin  60 feature-ohjelmaa Radioateljeelle (n. 55 min.,YLE Radio 1). Aihepiiri on ollut laaja: filosofisia pohdintoja, kulttuurifilosofiasta, idän uskonnoista, Euroopan historian pimeistä puolista, Dostojevskista, science-fictonista, intialaisesta yhteiskunnasta, informaatiosta ja kvanttifysiikasta jne.

Radio Variaatio 18.3.2018 (46min):

Lopullinen ratkaisu 5.2.

Natsi-Saksan T-4 -eutanasiaohjelma käynnistyi naisten keskitysleirillä Ravensbrückissa marraskuussa 1941. Psykiatri Friedrich Mennecken tehtävänä oli karsia vankien joukosta kaikista hyödyttömimmät naiset: vammaiset, mielisairaat, vanhukset, syfilistä sairastavat tai muuten vain epäkelpoiset. Eutanasiaohjelma toimi kansanmurhan kenraaliharjoituksena.

Viime vuosikymmeninä nopeasti kehittynyt geneettinen insinöröinti avaa huimia näkymiä perinnöllisten sairauksien hoidolle - ja eliittiin kuuluvien ihmisten parantelulle ja jalostamiselle. Digitaalisen kumouksen myötä pian suuri osa vaativistakin työtehtävistä voidaan digitalisoida. Mitä ihmisten ihmisten enemmistölle tapahtuu?

Digitaalinen tekniikka antaa myös ihmisten mielten muokkaamiseen ennennäkemättömät keinot. Onko demokratia jo muuttumassa datakratiaksi? - Entä kun ihmisessä on lähitulevaisuudessa enemmän konetta kuin ihmistä? Merkitseekö se lopun alkua Homo sapiensille?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen.
Esiintyjät: Minna Haapkylä, Elsa Saisio, Aki Raiskio.
Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen.
Tuottaja: Pekka Ruohoranta, Radiogalleria

Ohjelma on kuunneltavissa 19.3.2019 saakka yle-areenasta: https://areena.yle.fi/1-4349195 

Radioateljee: http://yle.fi/radio1/draama/radioateljee.

Kuviteltu Suomi - Lönnrotin viimeinen matka ylämaahan 

Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta? Lönnrot oli toiminut Kajaanin piirilääkärinä pari kymmentä vuotta. Aluksi hän vierasti pohjoisen barbaareja, jatkuvaa kurjuutta, juopottelua, nälänhätää. Lopulta hän kiintyi ylämaan asukkaisiin, jotka pukivat sanottavansa usein sananlaskujen muotoon.

Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan? Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 19.5. 2017 klo 22.05-23.00. Myös Areenassa.

Pelko - fragmentteja lopun käsikirjasta

Ohjelma tiivistää teollisen ja jälkiteollisen kulttuurin pelon erot kysymyssanoihin mikä ja milloin. Mikä viittaa pysyvyyteen, jähmeyteen, ilmiöiden selväpiirteisiin rajoihin. Moderniin digiaikaan sopivat paremmin milloin-kysymykset. Maailma on entistä enemmän prosessi: kaikki on väliaikaista, jatkuvaa liikettä, loputonta muutosta. Milloin on terrorismia? Milloin on pelko?

Pelko lisääntyy, vaikka maailma on pohjoisen pallon puoliskon asukkaille turvallisempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Miksi? Johtuuko pelon paradoksi globaalin totaalisen tuhon riskin uhasta?

Tuhon mahdollisuus on muuttanut yhteiskunnallisen horisontin: riski ja pelko jäsentävät koko olemistamme. Nyt terrorismista on tullut jatkuvaa pelkoa lietsova epämääräinen uhka, jota on helppo hyödyntää poliittisesti. Onko tuo uhka johtamassa digitaaliseen panoptiseen tarkkailuyhteiskuntaan?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Elsa Saisio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe. 10.2. 2017, klo 22.05-23.00. Myös Areenassa.

Viimeinen päivä - Olof Palme ja Boforsin varjo 

Päivän piti olla tavallinen perjantai. Siitä tuli kuitenkin painajainen. Päivä päättyi tragikoomiseen yöhön - kaikki meni pieleen Olof Palmen murhaajan etsinnässä.

Rauhanvälittäjänä toiminut Palme oli tavannut aamupäivällä Irakin suurlähettilään Muhammad Saeed al-Sahhafin. Irakin ja Iranin sota oli jatkunut jo puolikymmentä vuotta. Bofors oli vienyt salaa aseita sodan toiselle osapuolelle, Iranille. Viimeiset kuukaudet Palme oli neuvotellut Ruotsin historian suurimmasta asekaupasta Intian kanssa. Mutta tiesikö Palme kaikista hämäristä välikäsistä, jotka Boforsin Intia-kauppaan oli sotkettu?

Tykkikauppa Intian kanssa allekirjoitettiin Palmen hautajaisia seuraavana päivänä. Vähän myöhemmin alkoivat paljastukset: Boforsin massiivinen lahjonta poliitikoille ja viranomaisille. Mutta miksi Bofors oli maksanut eräälle lontoolaiselle postilaatikkoyhtiölle miljoonia dollareita? Oliko yhtiö sekaantunut Palmen murhaan? Entä kuka oli yhtiön johtaja, salaperäinen herra Q?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Eero Saarinen. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 16.9.2016, klo 22.05-23.00. Myös Areenassa.

Viattomuuden variaatiot – levottomat jalat ja pyhä Vitus

Miksi Saksa nousi Lebensreform-liikehdinnän keskiöön 1900-luvun alussa? Elämäntapaliikkeessä unelmoitiin paremmasta  maailmasta: paluusta yksinkertaiseen elämään, luonnon viattomuuteen. Vähän myöhemmin liike  siirtyi Yhdysvaltoihin. Lopulta sen sanoma kiteytyi eden ahbezin lauluun Nature Boy, miehen joka kirjoitti nimensä pienillä alkukirjaimilla. Pari  vuosikymmentä myöhemmin vastakulttuuri alkoi muuttua  valtakulttuuriksi.

Lebensreform-liike nostatti nuoret tien päälle. Yhteiskunnan  syvä kriisi heijastui levottomina jalkoina, kriisi  kehollistettiin. Uuden ajan taitteessa oli koettu vastaavaa, kun  pyhän Vituksen tanssimania oli villinnyt Keski-Eurooppaa.  Kulttuurin kriisi nostatti myös Lebensreformin perilliset 1960-  ja 1970-luvuilla tien päälle. Monet etsivät  totuutta idästä.

Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Elsa Saisio, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki

Pe 15.4. 2016, klo 22.05-23.00.  Kuunneltavissa myös kuukauden ajan Yle Areenasta

Poluton maa - David Bohm kohtaa maailmanopettajan

Miksi David Bohm haki vastauksia olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin Jiddu Krishnamurtilta? Mitä annettavaa akateemisesti kouluttamattomalla miehellä oli maailmankuululle kvanttifyysikolle ja vakaumukselliselle kommunistille? Teosofit olivat kasvattaneet Krishnamurtista uutta messiasta, maailman pelastajaa. Intialaissyntyinen mies katkaisi tosin jo varhain välinsä teosofiseen liikkeeseen, mutta jatkoi maailmanopettajan työtään freelancerina koko elämänsä.

Toverusten pari vuosikymmentä kestänyt ystävyys johti intensiivisiin dialogeihin, joissa he valottivat esimerkiksi tietoisuuden syvällisen muutoksen mahdollisuutta. Miehet etsivät intohimoisesti totuutta ja vapautta. Vapautumista mielen ja yhteiskunnan rakenteiden vankilasta. Mutta kuinka hyvin he pystyivät itse vapautumaan ajatustensa ja mielikuviensa pakkopaidasta? Lopulta heidän välilleen tullut särö johti Bohmin vakavaan psyykkiseen kriisiin. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijana Bohmin oppilasta, filosofi Paavo Pylkkästä, joka on kansainvälisesti tunnetuimpia Bohmin tutkijoita.

Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Elsa Saisio, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki. 

pe 23.1. 2015,  klo 22.05-23.00.  Kuunneltavissa myös kuukauden ajan Yle Areenasta

Hitlerin jumalatar - Maximiani Portas alias Savitri Devi

Maximiani Portas (1905-1982) oli omalaatuinen nainen. Kreikkalais-brittiläisten vanhempien tyttärestä kasvoi Ranskassa intohimoinen kansallissosialisti ja eläinten oikeuksien puolustaja. Hän muutti Intiaan 1920-luvun lopulla väiteltyään ensin matematiikassa Sorbonnen yliopistossa. Intiassa hänestä tuli Savitri Devi, joka löysi poliittisen kotinsa äärihindujen luota. Sodan jälkeen Savitri Devi palasi vuosiksi Eurooppaan, jossa oli keskiössä synnyttämässä uusnatsien kansainvälistä verkostoa. Hän loi erikoisen esoteerisen uususkonnon yhdistämällä natsismin hindulaisuuteen. Hitlerin jumalattareksi kutsutun naisen kuoleman jälkeen radikaali oikeisto organisoitui monissa maissa terroristijärjestöiksi. Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Edellinen  ohjelma (pe 19.9.2014  22.05-23.05)..

Matemaatikko joka kuoli nälkään

Kuka oli Kurt Gödel? Mies joka järkytti teoriallaan matematiikan ja luonnontieteiden perusteita. Mies jota pidetään yhtenä ajattelun historian suurimmista loogikoista.

Ristiriitainen Gödel viihtyi yhtä hyvin abstraktien teorioiden kuin Disneyn elokuvienkin parissa. Princetonissa Gödel yritti ymmärtää, mitä hänen nuorena keksimänsä teoria lopulta tarkoitti. Hän päätyi syvästi 
holistiseen maailmankuvaan: jopa elektroneilla ja kallionkielekkeillä on  oma kokemusmaailmansa. 
Käsikirjoitus ja ohjaus on Tapio Tammisen ja tekninen toteutus Pekka 
Lapin. Kertojat ovat Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Antti Reini. 
Tuottaja on Harri Huhtamäki. 

Edellinen ohjelma pe  3.1. 2014 ( 22.05-23.05)  ja su 5..1. klo 13.00

Sopupeli - filosofit jalkapalloilijoina

Mitä tapahtuu Marxin ja Nietzschen pelatessa jalkapalloa samassa joukkueessa? Vastapuolen kärkipelaajia ovat Sokrates ja Descartes. Kyseessä on materialistien ja idealistien välinen jalkapallo-ottelu.  Mukana on filosofian historian suurmiehiä, joukossa pari nykyisinkin vaikuttavaa ajattelijaa. Pelin keinoin ohjelmassa avataan muutamien keskushenkilöiden elämää ja heidän filosofisia innovaatioitaan. Ohjelmassa vinot kuulokulmat yhdistyvät tosiasioihin. Mutta miksi kentälle päätyy loppupeleissä Mahatma Gandhi vuohensa kanssa? Entä miksi Immanuel Kantin seksuaalietiikka joutuu uuden Königsbergin asukkaiden hampaisiin? Ohjelman selostajat ovat suomalaisia doupattuja urheiluopiston kasvatteja, jotka ovat sisäistäneet (esi)merkillisesti filosofian historian kurssinsa. 
Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojina: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Antti Reini.

Ohjelma 8.11.2013:

11.5.2012 pe 22.05 ja 13.5.2012:

Agentti 488 - Carl Gustaf Jung ja sodanjumala

Marraskuussa 1942 Yhdysvaltojen tiedustelupalveluosaston johtaja Allen Dulles saapuu Zürichiin. Hän ottaa yhteyttä toimittaja Mary Bancroftiin. Tästä alkaa dekkarimainen tapahtumasarja, jonka keskipisteessä on Carl Gustaf Jung. Dulles värvää maailmankuulun psykiatrin vakoojaksi. Mihin hän pyrkii teollaan? Monet epäilevät Jungia liiallisesta natsimyönteisyydestä. Entä mitä Dullesin apuri Mary Bancroft hakee Jungista, joka tunnettiin monista naisseikkailuistaan?

Pe 9.11.2012 klo 22.05, uusinta su 11.11. klo 13.00. Kuunneltavissa myös kuukauden ajan Yle Areenasta.

Villejä lupiineja - fragmentteja vieraudesta

Alkuperäinen luonto - mitä se on? Mihin piirtää alkuperäisen ja muun luonnon välinen raja? Milloin kasvi tai eläin ansaitsee alkuperäisstatuksen? Jos se tullut tänne omia aikojaan ilman ihmisen myötävaikutusta, kasvi tai eläin luetaan alkuperäiseksi. Kissankelloja, mataroja ja sinivuokkoa pidetään alkuperäiskasveina noin 1200 muun kasvin kanssa. 900-1000 sataa kasvia puolestaan luetaan vieraiksi, muukalaisiksi.

Hegel - eli rakkaudesta absoluuttiin

Georg Wilhelm Hegel on filosofian historian kuuluisimpia ajattelijoita. Filosofin elämä on kuitenkin jäänyt hänen maineensa varjoon. Miten Hegelistä tuli Hegel?

Radioateljee Pe 20.4.2012 klo 22.05, uusinta su 22.4. klo 13.00

http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1334949435537&language=fi

Kansankodin pimeämpi puoli - metadekkari

Uusinta Pe 15.6.2012 klo 22.05 ja su 17.6. klo 13.00.

Ruotsia ravisti 1990-luvulla ennen näkemätön poliittisen väkivallan aalto. Maahanmuuttajia ja aktivisteja tapettiin, autopommit räjähtivät, Stieg Larssonin kaltaiset toimittajat pelkäsivät henkensä edestä. Dokumentaariseksi jännäriksi rakentuvassa ohjelmassa seurataan poliittisen väkivallan kärjistymistä ja valotetaan tapahtumien taustoja.

Ruotsi muuttui vuosikymmenessä monikulttuuriseksi kansakunnaksi. Pakolaisten määrä kasvoi nopeasti, sillä Ruotsi otti pakolaisia huikeasti enemmän kuin muut Euroopan maat hajonneesta Jugoslaviasta.

Uusnatsismilla on Ruotsissa kotikutoiset juurensa. Upsalaan perustettiin vuonna 1922 maailman ensimmäinen valtiollinen rotubiologinen tutkimuslaitos. Se toimi myöhemmin esikuvana vastaavalle saksalaiselle tutkimuslaitokselle. Kansankodin eugeniikkaohjelma oli Pohjoismaiden laajin ja tehokkain, sillä pyrittiin rajoittamaan nousevaan teollisuusmaahan sopeutumattomien ihmisten lisääntymistä. Se kohdistui erityisesti tattareihin, joiksi kutsuttiin romaneja ja muita epäsosiaalisiksi leimattuja ihmisiä. Toisen maailmansodan jälkeen perustetut kansallissosialistiset järjestöt toimivat pitkään marginaalissa. Kasvava siirtolaisvastaisuus yhdisti kuitenkin pari vuosikymmentä myöhemmin vanhan ja uuden äärinationalistisen perinteen.

Ohjelmassa sivutaan myös kirjailija Stieg Larssonin elämänvaiheita ennen kuin hänestä tuli maailmankuulu dekkaristi.

Käsikirjoitus ja ohjaus on Tapio Tammisen ja tekninen toteutus Pekka Lapin. Kertojina ovat Inkeri Kivimäki, Aki Raiskio ja Tom Wentzel. Tuottaja on Harri Huhtamäki.

Ateljeen ohjelmat ovat kuunneltavissa myös 1-4 viikkoa esitysten jälkeen areenassa: http://areena.yle.fi/haku/uusimmat/hakusana/radioateljee

Hoomoilanen
– neuvottomuuden filosofiaa

Kuka keksi sananparren? Monimielisessä ohjelmassa pohditaan, huumoria kaihtamatta, miksi jotkut sananparret ja sutkaukset jäävät eloon, toiset kuolevat. Sanontojen alkuperä jää usein tuntemattomaksi. Hoomoilanen syntyi ilmeisesti nelisenkymmentä vuotta sitten urbaanissa ympäristössä. Sutkaus tiivistää neuvottomuuden kokemuksen yhteen sanaan. Ehkä sen esikuvana on ollut erityisen päättämätön tai neuvoton mies: Heikki tai Hannu Moilanen.

Ohjelmassa seurataan kuvitteellisen Moilasen elämää siirtotyömaiden kautta Ruotsiin ja takaisin Kainuuseen. Mitä jatkuvasta neuvottomuudesta seuraa? Ohjelmassa hoomoilasuus on myös metafora maailman nykytilalle. Olemmeko sulkeutumassa näköalattomuuteen, täydelliseen hämmennykseen? Vai onko sisäinen Hoomme vain vapautettava, päästettävä lentoon? Kainuun murteella:”van tuo se ei hyöveä tuo voahkasu ja koltaroenti”.

Pe 1.4.2011 klo 22.05 ja uusinta su 3.4. klo 13.00. Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojina ovat Inkeri Kivimäki, Aki Raiskio ja Tom Wentzel. Tekninen toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki.

Puheenvuorot

Kolmannen maailman puheenvuoroja (YLE Radio1) on kertynyt vuosien varrella n. 100. Viimeisimmät:

Taloustieteilijä tien päällä, 24.11.2017. https://areena.yle.fi/1-4246888  

Tieteen ahdinko muslimimaissa, 28.9.2017. https://areena.yle.fi/1-4197820

Onko Intiasta tulossa Hindustan?, 1.6.2017. https://areena.yle.fi/1-4108465  

Kiinan uusi silkkitie ja tuleva maailmanjärjestys, 18.3.2017. http://areena.yle.fi/1-3946061

Uusi suuri peli Afganistanissa. 9.2.2017.  http://areena.yle.fi/1-3881168

Ydinaseiden uusi tuleminen. 1.12.2016  http://areena.yle.fi/1-3759322

Voiko uskonto torjua ilmastonmuutosta? 29.9.2016  http://areena.yle.fi/1-3655551

Mihin menet Eurooppa? 28.4.2016  http://areena.yle.fi/1-3344828

Oliko Mahatma Gandhi rasisti? 10.3.2015  http://areena.yle.fi/1-3256919

Mies joka pelasti köyhyydestä 150 miljoonaa ihmistä. 19.11.2015  http://areena.yle.fi/1-3050392

Pelastaako siirtolaisuus maailmantalouden?, 6.10.2015, http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/06/pelastaako-siirtolaisuus-maailmantalouden?ref=ydd-related-program

Taivaan pankkiirit, 11.6.2015, http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/11/taivaan-pankkiirit?ref=ohj-articles

Pääministeri Modi ja hakaristin soturit, 30.4.2015, http://areena.yle.fi/1-2698228

Keskellä satavuotista sotaa. 10.12.2014, http://areena.yle.fi/radio/2459164

Maailman halutuin tiedenainen 12..9.2014, http://areena.yle.fi/radio/2346948 

Syttyvätkö Intiassa kirjaroviot jälleen? 2.6.2014, http://areena.yle.fi/radio/2235189

Globaali perestroika. 11.3.2014, http://areena.yle.fi/radio/2127087

Kiinan kasvava mahti Nepalissa. 7.12.2013,  http://areena.yle.fi/radio/2058174

Intian himmenevä loisto (Amartya Senin ajatuksia). 20.9.2013,  http://areena.yle.fi/radio/1986848

Pakistan kuilun reunalla. 22.3.2013, http://areena.yle.fi/radio/1814524

Kuinka tulla toimeen 99 sentillä päivässä? YLE1 la 17.11. klo 17.40 ja ti 20.11. 18.00

Lumilohikäärme Koillisväylällä,  http://areena.yle.fi/radio/1621980 (syyskuu 2011).

Kuka omistaa joogan http://areena.yle.fi/audio/1336225320961

Intian kasvava merkitys Afrikassa http://areena.yle.fi/audio/1331730278504

Ilmiö nimeltä Anna Hazare. Kuunneltavissa http://areena.yle.fi/audio/1317367194996

Intian ydinvoimaohjelma Fukushiman jälkeen. Kuunneltavissa http://areena.yle.fi/audio/1303987624961

Kiinalainen ajattelu haastaa länsimaisen etiikan. Filosofi Ruiping Fanin ajatuksia. Kuunneltavissa http://areena.yle.fi/audio/1645917

Muut ohjelmat

Ohjelmia esimerkiksi klassisesta myyttiperinteestä ja niiden moderneista muunnelmista, tieteen popularisointia, reportaaseja ja dokumentteja  Perusta, Nepalista, Intiasta, Espanjasta ja Egyptistä.